Sokean koiran arkea

Nyt kun kotiimme on muuttanut Sokea Koira,on talon väen ollut opeteltava hyvin yllättävä seikka.
Nimittäin tavarat olisi laitetettava paikoilleen tai ainakin reunaan ja huonekalujen olisi pysyttävä omilla paikoillaan.Tämä on herättänyt yllättäviä ongelmia ja kommettejakin.

Isäntä on meillä Suurten Linjojen Mies.Hän ei kaunistele isoja kasoja työvaatteitaan sievästi hengariin,vaan isot työvälineet enempi putoilevat hänen kouristaan milloin minnekin,useimmiten Eteisen lattialle tai keittiön ovensuuhun. Kun hän pukee vaikeita ja ahtaita työkenkiään,Hän valtaa keittiön,siirtyää penkin kauas pöydästä ja seinistä ja tunkee kenkiään jalkaan, ja kun lähtee,penkki jää siihen keskelle maailman kaikkeutta.Mikää puhe ei ole auttanut asiaa.Joskus hän nyrpistää nenäänsä toiveilleni siirrellä kamat oikeille paikoilleen.Joskus hän siirtää ne lievien tuhahdusten kera.On ne joskus jääneet jo eteiseenkin.

Lapset riehuu olohuoneessa ja sohva menee vinoon ja keinutuoli siirtyy pois paikoiltaan.Leluja on pitkin lattioita ja lehtiä mattojen alla.Vaatekasoja ja leikkejä siellä täällä ja paikkojaan vaihdellen.
Tämä kaikki on nyt ongelma kun taloon tuli sokea koira.Ensi alkuun koira törmäsi kaikkeen ja kompastui lankakeräänkin.Tämä aiheutti kaaoksen,kun säälistä ja pelosta säntäilimme itsekukanenkin siirtämään milloin mitäkin tavaraa oikeille paikoilleen."VOI EI" " "VOiHerranenaika!" ovat tavallisia kiljahduksia,kun koiran tutustumista sokeaan maailmaan seurasimme.

Isännän ja hirvikoiran suhde siis muuttui.Isäntä siirtelee monojaan ja vaatevuoriaan Koiran eestä pois. Kun koira ensimmäistä kertaa satutti jalkansa kovaan muoviin,oli monot nanosekunnissa eri huoneessa.Kun lapset jättää keittiön tuolin pois pöydän ympäriltä,kuuluu heti kommenttia etteikö näitä tuoleja voi laittaa paikoilleen. Perheen pienin keräilee isän kamppeita ja "noituu": kyllä se on kumma kun iskä aina jättää nämä Boriksen tielle"..

Eli turhaa.Turhaa on ollut minun motkotukseni.Sanat ovat kuin vedellä pois pestyt.Mutta Koira,sen tieltä ne kerätään...