astronomiaa..vai oliko se astrologiaa

Automatkalla Laskettelurinteeseen Rva Pulmunen katseli itseään Vänkärin Peilistä,kuten nyt tapoihin kuuluu.Laskettelukypärä,aurinkolasit,auringonsuoja huulivoide--kaikki ok.Vai oliko?

-" mä oon tässä kypärässä ihan astronautin näkönen"

-iloista naurua "aijaa!"

-" täh! siis oonko SINUSTA!?"

-" sehän on hyvä kypärä!"

-" no on on.!kypärähän onkii hyvä.mutta sun ois pitänyt sanoa etten oo astronautin näkönen"

-" TÄH"
-" sinun ois pitänyt sanoa,että olen silti kaunis,vaikka omasta mielestäni olen astronautin
näköinen."
-" niin mutta mähän....! ..." huokaus


ps. Oletteko KOSKAAN nähneet rumaa astronauttia?!

se miehen ja naisen ero

Työmaan kahvipöydässä mieskollegan kanssa jutustelimme lomasuunnitelmista.Hän kovana kalamiehenä hehkutti tulevaa kevätlomaansa pilkkimisen merkeissä.
Suunnitelmissa oli mennä Kauas ja Yhä Kauemmas Pohjoiseen ja majoittua maastoon ja lepäillä Tunturin siimeksessä kalastuksen merkeissä,Kairassa.

Mies selosti tohkeissaan ,kuinka tuleva Vesi,johon pilkkireikiä olisi tarkoitus tehdä,on jopa 900 metriä merenpinnan yläpuolella.Tarina vilisi moottorikelkkoja,sääennustuksia,mormuskoita ja toukkia.Nopea ja paksu ja hyvin toimiva Aivokurkiaiseni lähti tekemään laskelmiaan...siis kalastaa..tunturissa...merenpinnan yläpuolella..häh? kuinka sellainen on mahdollista? Loogisesti kysyin: "Kuinka ne kalat on sinne niin korkealle päässeet?" Mies alkoi yskiä äkisti.Meni kuulemma kahvi väärään kurkkuun.

Hiihtokoulua

Isännän kanssa meillä tarjoutui tilaisuus päästä kaksin laskettelemaan.Se on hauskaa,sovimme että saan vähän opetustakin ja Isäntä on oikein hyvä opettaja.Meillä ei tule minkäänlaisia ongelmia tai ristiriitoja kun hän opettaa.Minä kuuntelen ja tottelen,hän kehuu ja kannustaa ja osaa opettaa niin että sen tonttukin tajuaa.Niinpä meillä oli oikein mukavaa ja innostuin kovin.Ehdotin innoissani jopa minulle vaikeampaa rinnettä,kun tuntuu että suksihan kääntyy niin hyvin ja niin helposti.Niinpä mentiin,Isäntäkin kehui minua,kun niin hyvin olin oivaltanut "lyhyen käännöksen paineentunnun" ja sovittiin että hän menee edellä ja minä kannoilla koetan matkia. Idea oli hirveän hyvä.Kävi vain niin,että rinne oli minulle vielä kovin vaikea,enkä ihan kannoilla pysynytkään.Isäntä odotteli rauhallisena ja tyytyväisenä rinteen alla,kun minä sitten hetken päästä tulin ja paineentuntua oli kyllä. Eiku uudestaan,olin saanut tavatonta itsevarmuutta enkä lannistunut.Kun sama oli pari kertaa jo toistunut,Isäntä sanoi että jospa hän käväisee tämän mäen "pikkusen rivakammin". Siis mitä helkuttia! Rivakammin! Hänhän oli jo 3 mäkeä palellellut mäen alla minua ootellen,kun minä tulin aivan kannoilla. Ok. Ja taas mentiin.Sain mäen päällä sauvat kiinni ja oikein keskityin kuin kisalaskija konsaan,"ulkosuksi,molemmat,päkiät"..Kun olin 1/6 rinteestä laskenut ja mennyt oikein rivakasti ,Isäntä näytti alhaalla odottelevan.Se oli hauskaa. Siirryimme toiseen rinteeseen.