Anoppi kertoo juttua Pienestä Pojasta,josta kasvoi Talonmies meidän taloon. Pojan huone oli ollut hävityksen kauhistus täynnä lehtiä,koottavia lennokkeja,autoja ja suunnitelmia,joista voisi rakentaa jonkun koneen,kojeen tai härvelin. Anoppi oli siivota hurauttanut ja imuroinut huoneen. Iltapäivällä oli Pieni Poika tullut hakemaan äitiään hätääntyneenä,ja osoittanut huoneen lattialta pienellä sormellaan yhtä tarkaa kohtaa maton rannussa."Mihinkä oot tästä laittanut sen ruuvin?" Sen kaiken kauhean sekamelskan keskellä oli ollut tarkka säilytyspaikka,lattialla,ruuville,jolla oli jo osoitekin olemassa,johonkin Hyvin Tärkeään Rakennusprojektiin.
Loman alussa Rva Pulmunen nosti hihat ja siivosi ja pesi talon Pannuhuoneen,huoneen,jossa on hyvin paljon pieniä osia ja työkaluja.Otin hyllyiltä kaikki alas,heitin rikkinäisen näköisiä roskiin,tyhjän näköisiä pois,laitoin seinille pieniä nauloja,joihin kiinnitin Miehelle tärkeäksi tietämiäni Kaluja.Laittelin minunkin tarvitsemiani osia,työkaluja koreihin,joihin kirjoitin kylkeen :"maalausjutut" tai " automaalit ja vahat" "vesi ja viemäri". Ihailin ja pesin lopuksi lattiaa vihellellen,kun Iso Urakka oli 5 h kuluttua valmis ja kynsinauhat rapsahdelleet poikki.
Odotin innolla kun Talonmies tulee ja kehuu ja kiittelee.Illalla Talkkari seisoi ällistyneenä Pannuhuoneen ovella.Eikä puhu mitään. Viimein minun oli kysyttävä: "mitäs sanot!eikö oo hieno!" Talkkari oli hiljaa.Muutaman sekunnin liian kauan. Ja sanoi:" on hieno! pittää vaan nyt minun joku päivä järjestellä tämä."
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
*click*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti