Tänä työttömyyden ja laskukauden aikana on yksi alue,jossa ei työttömyyttä tarvitse kärsiä. Se on tämä avioparityö,oma ja toisten.
Mitä se työ sitten oikein on? Omassa huushollissa se tarkoittaa sitä,että on edes se pieni hetki joka päivä aikaa kohdata,jakaa tunteita,kertoa,kuunnella,olla läsnä,myötäelää ja rupatellakin.Eipä haittaa jos yhdessä naurattaa tai vaikka itkettääkin,jakamista puhtaimmillaan.
Ja siinä se kuulkaa onkin työmaa,että tuohonkin hetken ja joskus myös halunkin löytää.
Toisten avioliittoihin puuttuminen on siitä hauskaa,että ne tekee itse sen varsinaisen työn. Herkillä alueillahan siinä liikutaan,koska ajatus on olla vertaistukea,joten me muut ensin jaamme kipeitäkin asioita kuin "malliksi" ja puhutellaan muita pareja liikuttelemaan omaa sielua siihen suuntaan,että joku liikahtelis. Semmonen tottuushan tässä on,että toista kun et mitenkään saa muutettua.Mutta itseäsi saat.
torstai 15. heinäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti