GeePeeÄssä

Miehillä on enemmän kykyjä,jopa lahjoja suunnistukseen kuin meillä naisilla.Jo aikojen alusta miehet ovat löytäneet biisonimaastot,hirvipaikot,karhujenpesä ja lintujenmunat; ja löytäneet kotiinkin takaisin. Joskus tuntuu että miehn kuin miehen voisi pudottaa helikopterista minne tahansa keskelle metsää,ja kohta ne ovat notkumassa saunan ovella.Mies älyää suunnat,auringonkulut ja muurahaispesät,hahmottaa mikä tie vie minnekin. Ainakin usein. ainakin joskus tuntuu siltä.
Vanhempi sukulaismies on kovasti vastustanut jonniinjoutavaa höpötystä,kuten tietotekniikan kehitystä, kännykät olivat turhuutta,kulkukortit riivattuja ja pahimpina ihmiskunnan keksinnöistä navigaattorit ja GPS paikantimet." Mitenkä tyhmä pittää olla ettei ossaa lukea karttaa?" pohti hän ja moitti kovin sanoin liikenteessäkin tolloja,jotka eivät tiedä minne mennä, jollei TomTom neuvo.
Mutta kummallinen on ihmisen mieli! Kun kaikilla on puhelin matkassa,alkaakin olla outoa olla se ainoa,jolla ei olekaan.Ja kun uusiin autoihin tulee automaattisesti navigaattori,niin onhan se nyt eri mainio peli!Ja niinpä kävikin, että SuunnistajaMies,jo ukki-ikää lähentelevä otti kuin ottikin käyttöönsä tuon neronleimauksen,navigaattorin. Ja kuinka ollakaan sehän osoittautuikin tosi näppäräksi,kun piti päästä pois vieraasta suurkaupungista.
Ja niin hän kytki päälle nti Navigaattorin,sillähän nainenhan se on. Mies ajoi ohjeitten mukaan puolet 400 km matkasta ja pysähtyi kahville. Kun matka taas jatkui,Nti puheille ja ykköstä silmään. Tässä vaiheessa Suunnistajan järki sanoi minne mennä,tuosta liittymästä on käännyttävä tuohon suuntaan. mutta Neiti Navigaattori ohjasinkin päinvastoin. Ja mitä tekee Mies. Suunnistaja. KarhunpesänLöytäjä. Hän tottelee. Hän lähtee ajamaan järjenvastaiseen suuntaan,koska navigaattori neuvoi. Hän ajaa omaa tietoaan vastaan ja ihmettelee,kun Neiti kauniisti puhuu,että aja suoraan. Ja hän ajaa. Kunnes alkaa tienvarrelle ilmaantua kylttejä,jossa kerrotaan että Suurkaupunki,josta Mies lähti 200 km sitten alkaa lähestyä -uudestaan.

Jos minut heitetään helikopterista metsään,luotan siihen että laittavat tarpeeksi eväitä. Jos mies ajetaan ison kauppakeskuksen parkkihalliin ja käsketään etsiä olohuoneen verhot ja palata autolle,hän koettaa löytää lähimmän kapakan. Onko urbanisoituminen ollut raskaampaa miehelle naiselle ? Onko naisen aivot sopeutuneet nopeammin maaston muutoksiin? Miksi nainen ei eksy kauppakeskukseen,mutta miehellä menee hermot jo ajatuksesta,että sinne pitäisi mennä?