Love and Marriage..

Oma kuva
Kaukana Pohjoisessa,talossa järven rannalla asuu tämän tarinan Pulmuset. Rouva,joka on innostunut kirjoittamaan avioliiton askareista,sekä avioliittotyöstä yleisemminkin.Ja tietysti Erämies,joka on Talonmies ja Kumppani,Aviomies. Avioliitto on 15 vuotias teini,joka on murrosikääkin jo kokeillut. Matkassa kulkee kolme alle teini-ikäistä lasta ja kaksi metsästyskoiraa. Keski-ikäinen talo vaatii oman huomionsa,iso pihamaa vaatisi paljon enemmän kuin saa.Pohjoisen talvet tuovat lunta tupaan,jos Talonmies ei nurkissa rehki joka liikenevä hetki. Vuorotyö ja joskus työtä vuorotta,viiden ihmisen harrastukset ja parisuhteen hoito,niistä tämä blogi ammentaa kertomuksensa.

sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Kesäleiriin valmistautumassa

Pulmusilla on ollut kunnia päästä osalliseksi avioliittotyön monisäikeisiin kuvioihin.Sydäntämme lähellä on ensisijaisesti ME työ,Mennään Eteenpäin avioliittoviikonloput ja niitten käytännön järjestelyihin osallistuminen.ME työ siksi,että koemme sen pelastaneen meidän avioliiton.
Lisäksi mukaan on matkalla tarttunut Kansan Raamattuseuran Samassa Veneessä avioparityö,joka järjestää kesällä erilaisia leirejä ja viikonloppuja.
Tänä kesänä olemme taas mukana 4 päiväisellä leirillä Savon sydämessä ja siihen valmistautuminen on kiivaimmillaan.

Kiivaus valmistautumiseen ei näy mitenkään ulospäin.Kaikkinainen työ on vielä työstämättä niin sanotusti paperille.Päät suhisee ja ajatukset sinkoilee.Välillä niitä ehtii onneksi vaihtaakin.Mutta viikkokin saattaa hurahtaa ettei sanakaan tuosta yhteisestä työsarasta edes puhuta.
Yhteistä tälle suhinalle ja sähinälle on se,että molempiin meinaa iskeä hienoinen paniikki.Tuo kuuluisa ViimeHetki,jota ilman ei mistään tulisi mitään.Deadline,joka kalenterissa odottaa kuin Pyöveli.
Rva Pulmunen valmistautuu tavoilleen ja elämälleen uskollisesti lukien.Koko talvi on mennyt niin,että yöpöydällä,käsilaukussa,keittiössä, pakastimen päällä ja vessan hyllyllä on parikin teosta.Joskus kirjaa ei luetakaan,vaan silmäillään ja imetään tyylisuuntia.Joskus joku kirjaa puhuttelee ja lujaa.Tällainen on ollut mm.Paula Tähtisen ja Mirja Sinkkosen Lupa tuntea. tiedättehän sen tunteen,että kuinka ne tiesi minusta kirjoittaa. Toinen on ollut Saara Kinnusen Yhteinen yritys. Se on muuten mainio kirja senkin takia,että vähän lukevankin on helppo edes katsella lyhyiä kappaleita ja selailla.

Työhön valmistautuminen on raastaavaa,mutta myös hauskaa.Seuranamme on mainiot taustajoukot ja muut avioparityössä olijat.Talonmiehen kanssakin meillä sukeutuu varsin kehittäviä keskusteluja saunanlauteilla tai pöllimetsässä.On terapeuttistakin keskittyä kuuntelemaan,mitä toinen oikeestaan haluaa toisille omasta näkökulmastaan aviomiehenä sanoa.Kuuntelemista tulee opeteltua.Riitaa tulee näissä valmistautumisissa harvoin.Paitsi Talonmies sanoo joka kerta että "ei kyllä ens kesänä luvata ennää lähtee".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti