Hääpäivää aikoinaan mietittäessä Talonmies sai sanoa painavan sanansa päivämäärään.Hän halusi päivämäärän olevan semmoinen,jonka Hän sitten helposti muistaisi loppuikänsä. Olin tehnyt jo selväksi kaiketi sen,että en ole niitä naisia,joille juhlat ja muistamiset ei olisi tärkeitä.Ne on. Pirun tärkeitä.Niinpä MetsästäjäMies päätti päivän olevan sorsastuksen aloituksen aatto,sen hän aina muistaisi,kun metsästyskausi alkaisi. Päivä oli oikein sopiva,olin oikein tyytyväinen,elokuuhan on mitä upeinta aikaa juhlille,eikä jatkossakaan mies viettäisi hääpäivää sorsapassissa,vaan sitten vasta seuraavana päivänä.
Seuraavana kesänä 1-vuotishääpäivän lähestyessä muistelimme haikeana,kuinka häät oli niin hauskat ja niin mahtavat juhlat,että ei toisissa ole oltu.Erilaisia hauskoja tapauksia ja ihmisiä ja tilanteita tuli mieleen ja niille yhdessä naurettiin.Hienoisen hiljaisuuden jälkeen Mies kysyi kuin luontevan jatkona kevyesti hymyillen,että "olikos se hääpäivä niinku kanalinnustuksen aloituksen aatto?"
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
*click*
Se toinen vaihtoehto olisi varmaankin ollut ollut että Hän joka vuosi, maailmantappiin kysyisi sorsastuksen alkaessa: -Mitäs ihmettä sitä tapahtuikaan sinä vuonna kun en päässyt
VastaaPoistasorsastuksen aloitukseen?
Aivankin niin! hauska tässä jutussa on minulle se,että tälle nauraa hulluna työpaikan miehete,jotka kalastaa ennemmin kuin metsästää,mutta kuitenkin vähän metsäsätävätkin.Niitten mielestä on niin tavattoman erikoista valita metsästyksen aatto hääpäiväksi,saati sitten unohtaa minkä metsästyksen aloitus se nyt sitten olikaan..
VastaaPoista