Kuten on tullut useampaankin otteeseen kerrottua saan törmätä mitä rasittavimpiin,hauskimpiin,pimeimpiin,ihanimpiin ja hermoja raastavimpiin keskusteluihin automatkoilla.Varsinkin tilanteet,joissa olen kahden jonkun miniPulmusista kanssa. Ne on lapsille tietysti valtavan mainioita tilanteita,joissa he saavat Omaa Aikaa jutella Vanhemman kanssa mieltä painavista asioista,tai sitten muuten vain purkaa rauhassa omia tunnevyyhtejään.
Tässä taas yksi keskustelun kuvaus kun hain hra 11v.laskettelurinteestä..
-" minäkun olen iso niin minä asun ihan rinteen vieressä.ei tarvia ootella Sinua. eikä lähteä silloin kun tullaan hakemaan ja käsketään lähteä." hytisevä Poika punaposkisena aloitti.
- " niin,sehän onkin hyvä suunnitelma..."myötäilin
-" ja minä vuokraan siitä rinteen vierestä asunnon,semmosen ihan pienen vaan,jossa on sänky ja pöytä ja rummut. ja äänieristän sen sitten. saan soittaakin milloin haluan."
-" kyllä! hyvä idea.."
-" minä käyn pari kuukautta jossain töissä,että saan säästettyä rahaa moottoriikelkkaan ja mönkijään; en osta nimittäin autoa ollenkaan."
- " aivan! missä töissä ajattelit käydä?" olin utelias,että minkä alan- parin kuukauden- töillä nuo hankinnat tulee tehtyä.
-" no,sitä en vielä tiedä.ihan mitä vaan. mutta en siivoo."
-" niin....olisitko Sinä jo tässä suunnitelmassa käynyt jonkun koulutuksen?"
-" no en tiiä sitä." tuskaili Poika kun puutuin täysin epäolennaiseen.
-" mutta, sillä lailla kuitenkin että mulla olisi ollut laaja fysiikka. minun on nimittäin pakko ottaa laaja fysiika ja matikka ja kemia.
-" ai miten niin on pakko?"
-"no,kun minä olen niissä niin hyvä."
-" niin!....."
-" ja on siinä se,että minun luettava fysiikkaa,että saan laskettua millä kulmalla ja millä kitkakertoimella tulee parhaimmat hypyt ja turvallisimmat ländäykset" ( toim.huom. tässä tuli sellaista fysiikka-kieltä,etten pysty niitä enää jälkikäteen toistamaan; en ymmärtänyt.)
-"ja sitten mä tuun viikonloppuisin teille moottorikelkalla syömään,niin mä meen PULKKAmäkeen,niin mä tiedän miten korkeelta tulee parhaimmat vauhdit" jatkoi hän innoissaan ja tähän samaan kuului taas hirveetä tekstiä,jossa sekoittui snoukkaslangia frontteineen,gräpeineen,hässäköineen .. ja sitä fysiikkaa tai jotain.
Autoon laskeutui hiljaisuus; olin mykistynyt täysin hänen selvistä suunnitelmistaan,joissa hän parikymppisenä fysiikanopiskelijana pyyhkäisee moottorikelkalla äidin luokse syömään -ja pulkkamäkeen.
Poika kuitenkin oli suunnitelmissaan kaukana ,ja jatkoi:
-" ja sitten minä kyllä valvon joka yö pitkään."
-" ai vaikka tulis migreeni?" ( poika kärsii pahasta migreenista,jonka valvominen ja makea laukaisee)
-" ei mulle sitten ennää aikuisena tule niitä; minä valvon ja juhannuksena valvon läpi koko yön,en mene nukkumaan koko yönä ja menen klo 5 sitten uimaan." Pojan äänessä tihkui uhma.
-" aivan...sullahan on hyvät suunnitelmat..."
-"tietysti! pakkohan minun on suunnitella,kun lapsena ei saa ikinä valvoo! mutta onneksi on hyvä se meijän pulkkamäki."
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kerta kaikkiaan hellyttävää.
VastaaPoistaRealiteetteihin perustuva arki on vielä kaukana, onkohan se jotenkin sukupuolisidonnainen juttu?
VastaaPoistaOlen kuunnellut suunnitelmia 15 ei vielä ihan 16 ikäisen suunnitelmia tulevan kesän ihanuuksista; mopo-automatkustuksesta Eurooppaan kaverien kanssa ja matkan rahoituksesta ja käytettävissä olevasta ajasta. Voi onnellinen nuoruus ja unelmat!!!