Kerran vanhassa omakotitalossa Talonmies joutui paskamaiseen hommaan.Siis kömpimään likakaivoon.Sinne piti laittaa putki tai liitos tai molemmat että on hyvä ja oikein.
Soitin vapaapäiväänsä viettävälle Talkkarille töistä,että mites menee,henki kulkee sissään ja ulos jne.?
Talkkari selosti,kuinka "kuuentoistalenkkiavain ois käynyt mutta se nelivitonen putki ei meekkään suoraan siihen,vaan siinnon oltava se kulumamutka..." Nyökkäilin kuin olisin ymmärtänyt.Säälin kovin,kuinka monimutkaisia hänen on ajateltavakaan. Talonmies kertoi että nyt kun puuttuu näitä liikkuvia osia,ja kun kaivo just nyt tänään ois ollu tonkimisen takia tyhjennetty,niin homma jää ens kevääseen,kunhan kaivo taas tyhjennetään seuraavan kerran (p.s.sadalla kuudellakympillä).
Ajattelin salamannopeasti,kuin naiset ajattelevat,että voi harmi! Moinen työ hukkaan menemässä on! Ja niinpä avuliaasti sanoin: " voinhan minä tuoda sulle rautakaupasta niitä juttusia,jos se mitään auttaa"
Tämä idea ei ollut hyvä.Talonmiehen ääni ei ollut lainkaan ilahtunut hänen kysyessään nousevalla intonaatiolla,että "tarkoitat että minun on mentävä sinne vielä tänä iltana pimmeessä takasin?"
" ei,ei ei...kun minä tarkoitin että...jos sinne tarttee ne osat ja kun minä voisin auttaa ja ja ja..."
"No tuo ne osat. Etkä pese pyykkiä tänä iltana."
Siitä minä ilahduin..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
*click*
Tämä ei liity suoraan postaukseen, mutta minua aina hämmästyttää se juttu miehen toimissa, että kun kaiken pittää olla prikulleen ja justiinsa. Niin kuin esimerkiksi terassin teossa: hyvänen aika sitä mittaamista ja tarkkuuta. Minä huokailin ja katselin taivaalle ja ajattelin, että eikö tuo jo vähemmällä menis.
VastaaPoistaNo terassista tuli hyvä ja kestävä, mutta en tosiaan olis ite viittiny tehä niin tarkasti. Kato ainahan vois tehä sellasia omia, LUOVIA ratkaisuja...
Ruma sana.
VastaaPoistaOlin apuna, mielestäni hyvää hyvyyttäni, ulkona ja kylmässä. Mies tarvi laudanpätkää joita oli montaa eri mittaista, pitkää ja pätkää. Minkä kokoista tuon? No, v... jos et sitä osaa päättää! Höh, ymmärrän kyllä, että toistakin otti päähän täristä kylmässä ja saada juttu kuntoon, mutta jos kyseessä olisi ollut avulias naapuri, moista kommenttia ei olisi varmaan kuulunut. Miksi, miksi ja miksi sille rakkaalle ja läheiselle voi päästää mokoman sanan? Kyllä hän sai vaitonaisia syyllistäviä katseita osakseen ja vaikka kiittelikin lopuksi avusta muistutin, että minulle ei noiduta, ei vaikka olisi mikä. Miten kirosanat saa kitkettyä?