Kauppiaan elämää?

Alan varmaan jo toistaa itseäni,mutta heti kun olin edellisen kerran kirjoittanut Prinsessan kanssa käydystä keskustelusta; uusi odotti seuraavalla automatkalla. Jäin nyt jo oikein miettimään,kuinka paljon 6-vuotias pohtiikaan juuri omaa minäkuvaansa ja miehen ja naisen eroja.Sopinee minulle nyt kuin nenä päähän. Vaikken tiedäkään mistä kaikki ajatukset tulee Prinsessan päähän,niistä on hauskaa teillekin kirjoittaa.

-" on se kyllä hyvä että on noi päivähoidot ja eskarit ja hösselit" aloitti Prinsessa tajunnanvirtansa pimeällä maantiellä.
-"no niinhän se on ,miten niin?" kysyin jännittyneenä,mistäköhän nyt puhuttaisiin
-" no muuten ne kauppiaan lapset olisi aina ihan yksin"
-"? ai miten niin? kenen kauppiaan?"
-" no sen kauppiaan,joka on aina kaupassaan töissä ja myy leipää ja karkkeja ja maitoa ja siivoaa hyllyjä ja ostaa aina uusia tavaroita,mitä nyt ihmiset ostaa" alkoi neti purkautua.

En uskaltanut keskeyttää vielä tässä vaiheessa,sillä näissähän on se vaara,että aikuinen alkaa ohjata mielipidettä tai keskustelua haluamaansa suuntaan.Toisaalta olin taas niin äimänä,että mitäköhän nyt onkaan tulossa...
-" kun se kauppias,niin sehän on aina töissä? "neiti teki välikysymyksen odottamatta vastaustani ja jatkoi samantien
-" niin,se on aina töissä ja se niinku omistaa sen kaupan ja jos sen mies on lähtenyt niitten kotoa kun se on aina töissä,niin sen lapset on aina muuten yksin,mutta kun eskarit ja ne,niin ne sen kauppiaan lapset voi olla aina siellä,eikä ne oo silloin yksin."

Lause sisälsi niin paljon kummallista tietoa,että olin hetken mykistynyt.Mutta huomasin,että ensimmäinen ajatukseni oli huomata,että Prinsessa puhui NAISkauppiaasta ja minä olin automaattisesti ajatellut,että kauppias olisi (aina) mies.Nanosekunnissa huomasin,kuinka minun elinaikanani on naisen asema muuttunut valtavasti,minun ollessani 6-vuotias,en takuulla olettanut kauppiaan olevan nainen. Ja vielä samaan ajatusryppääseen jäin nopeasti ihmettelemään kuinka tässä tarinassa MIES lähti sen naisen kotoa. Toinen ajatukseni oli suru,lapsi ajatteli automaattisesti,että ero on tullut,kun rva Kauppias on aina ollut poissa kotoa...

-" niiiiiin..... mutta onneksi kauppiailla on kyllä vapaapäiviä,ei niitten tartte olla aina töissä,kyllä ne menee kotia aina välillä ja niillä on vapaata perheen kanssa ihan niinkuin kaikilla muillakin." yritin pelastaa mitä pelastettavissa on.
-" niinkö?!" äimisteli Prinsessa ja jatkoi taas samantien
-" no sittenhän se iskä voi jäädä vielä kottiin,ei sen tartte lähteä niitten kodista mihinkään,kun se äiti kyllä aina tulee kotia."

En uskaltanut sanoa mitään. En osannut sanoa mitään.